Käyntikortit ovat minusta mukavia. Paksulle kartongille tulostetut kauniit kortit ovat parhaita. Vielä, jos kartonki on vähän sormiin tuntuvaa. Kun suunnittelin omaa käyntikorttiani, niin halusin siihen jotain ajatusta ja mielestäni onnistuinkin ihan hyvin. Joku ehkä ajattelee, että käyntikortti on näin digiaikana vähän vanhanaikainen. Ei minusta. Kyllä se pitää olla, ajantasainen, informoiva ja hieno.

Hienoinkaan käyntikortti tai hiotuin myyntipuhe ei kuitenkaan pelasta tilannetta, jos perusta ei ole kunnossa. Jokaisen paras ja tärkein käyntikortti on nimittäinhymy. Ihan aito ja oikea, silmiin ja korviin asti ulottuva hymy, joka kertoo asiakkaalle tai yhteistyökumppanille siitä, että Hei, tässä on muuten hyvä tyyppi, jonka kanssa on mukava tehdä duunia. Myös kiitos ja ole hyvä ovat ihan mukavia juttuja, joita ruukataan käyttää.

Tokikaan kaikki eivät ole rempseitä seuraihmisiä, en itsekään läheskään aina ole, eikä tarvitsekaan. Silmät, äänenpainot ja ystävällisyys puhuvat kyllä puolestaan. Arvostus ja auttamisen halu kuuluvat äänestä. Asiakaspalvelun merkitystä ei voi missään olosuhteissa väheksyä. Kyllä oman tekemisen pitäisi perustua haluun auttaa ja palvella, intohimoon omaa työtä kohtaan. Jos niitä ei koskaan koe, niin suosittelen vaihtamaan alaa.

If you’re not having fun then you’re doing it wrong.