Brändi selitetään usein tuotemerkkien tai visuaalisen ilmeen kautta, mutta onhan se paljon muutakin. Joskus ajatellaan, että jos kauppa ei käy tai tulos ei ole toivotunlainen, on syy väärin rakennetussa tai huonosti hallitussa brändissä. Varmasti tämä osittain pitääkin paikkansa. Brändi itsessään pitää kuitenkin sisällään laajan kattauksen kokonaisuuksia. Ihmiset, toimintatavat, visuaalinen ilme, viestintä ja markkinointi. Helpoiten asiasta saa mielestäni kiinni, kun ajattelee sitä viestinnän näkökulmasta.

Kaikki, mitä yritys, yhteisö, organisaatio tai henkilö tekee, on viestintää. Ne mielikuvat, joita markkinoinnissa ja viestinnässä luodaan pitää pystyä lunastamaan elävässä elämässä. Jos näin ei käy, kokee brändi ensimmäisen vakavan kolauksen: uskottavuus kärsii, luottamus menee. 

Onko sinulle koskaan käynyt niin, että näet vaikka sosiaalisessa mediassa kuvia kohteesta, muodostat sen perusteella positiivisen mielikuvan ja kun pääset paikalle, todellisuus on aivan päinvastainen. Tai huomaat uuden hienon palvelun, jota markkinoidaan prameasti, otat sen käyttöön, mutta se onkin vaikea käyttää. Mitä ajattelet silloin? Oletko pettynyt? Ärsyttääkö? Et varmasti ainakaan suosittele kenellekään…

Ei saa unohtaa, että jokainen organisaation jäsen on brändilähettiläs. Hän, joka antaa sille kasvot. Ihmiset ovat tärkeimpiä käyntikortteja. Se, miten ihmiset kohtelevat asiakkaita, yhteistyökumppaneita, työtovereita, tavarantoimittajia, mediaa tai muita sidosryhmiä vaikuttaa mielikuviin. Mielikuvat syntyvät jatkuvasti, tavallisessa arjessa, ehkä jopa eniten juuri siinä.